V Jena 76 km

Jatkaessani matkaa Saaria vastavirtaan, tuli vastaan siltatyömaa ja
kiertotietä tarjottiin. Onneksi siltaa pitkin tuli vastaan pyöräilijä,
joka oli puikahtanut esteiden välistä sillalle. Kun hän oli tullut
läpi, toimin samoin. Seuraava silta oli onnistuttu tilkitsemään sen
verta hyvin, ettei siitä voinut läpi päästä. Autosta nousi
siltatyömaata vartioiva nilkuttava mies ja kysyi minne olin matkalla?
Näytin kartaltani. Mies viittoili vuorenrinteille päin ja sanoi, että
sieltä menee kiertotie. Ei siinä auttanut muu kuin hyväksyä se kylmä
tosiasia. Talutin pyörän sen arviolta kahdensadan metrin nousun ja
vielä toisen vähän loivemman. Olin karttani ulkopuolella. Tietä
kyselemällä sain selville mihinkä suuntaan kannattaa ajella. Ostin
huoltoasemalta uuden kartan, jonka avulla pääsin vaivattominta tietä
omalle uralleni.

Kommentit

Unknown sanoi…
Kirwakin sanoi, että elämä ei ole suora viiva.
Koettelemukset vahvistavat. Äiti neuvoo, että pyörä pitää huoltaa hyvin, että mutterit pysyy kiinni. : )
Täällä autuas helle jatkuu. Toivottavasti sillat ovat kunnossa jatkossa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helsinki-Vantaa