On The Road

vievät enemmän tilaa.

tekee tutkimuksiaan.

tapauksessa suunnitelma oli selvä. Purjehtia mahdollisimman kauas itään ja katsoa mitä löytyy.

täytyy, että mikä saa ihmisen lähtemään vapaaehtoisesti ankeisiin oloihin.

seurata historiallisen henkilön jalanjälkiä.

ei oikein tiennyt, että mitä tulee vastaan, jos purjehtii aina vaan länteen.

suunnitelmaansa Portugalin kuninkaalle Juhana II:lle vuonna 1483 Kolumbus ajatteli, että jos suunnitelma hyväksytään, se on hyvä, ja jos ei kenties sekin on oikein hyvä.

väitti, että maa on pyöreä kuin pallo. Hän selitti, että kun satamassa katsoi lähestyvää laivaa, siitä ensin näkyi masto. Kun se lähtee, käy päinvastoin. Kolumbukselle sillä ei ollut kummemmin väliä.

villakankureiden ammattikunnalla oli Pavia-nimisellä kujalla alkeiskoulu kankurimestareiden pojille.

isä sanoi innostuneena: - Laitetaan poika kouluun. - Mitä? Äidillä oli punainen tukka ja siihen soveltuva temperamentti. - Sanoin, että laitetaan poika kouluun. - Kuka, äiti kysyi pehmeällä äänellä. - Poika. Kun hän tulee siihen ikään. - Mistä me sen sukupuolta vielä tiedämme? kysyi äiti. - Tarkoitan, että jos se tulee olemaan poika, niin laitetaan se sitten kouluun. - Mihinkä kouluun, äiti kysyi. - No tähän meidän kouluumme tietysti, isä vastasi. - Jos se sattuisi olemaan poika ja jos sillä on lukuhaluja, äiti sanoi vähän lämmiten. - Sitten hän voisi oppineena katsoa, miten pitkälle hänen loimensa riittäisivät. - Sinä ja sun loimes, äiti sanoi. - Mitäs jos se onkin tyttö? äiti kysyi.

isä oli kankuri. Se oli hänen elämänsä kude ja loimi. Hänelle kaikki selittyi kuteiden, loimien, kehikon ja sukkulan termeillä. Kolumbuksen äiti taas oli sitä mieltä, ettei maailma ollut tehty loimista ja kuteista. - Että minun pitikin mennä naimaan kankuri, joka luulee olevansa filosofi. Isä oli vähällä huomauttaa jotakin elämän kangaspuista, mutta pudistikin vain päätään. Lähtemiselle hän osasi antaa arvoa. Epäilysten iskiessä hän lähti. Minne tahansa. Sen piirteen Kolumbus peri.

alkaen Kolumbuksen elämään liittyi meren tuoksu.

Kolumbus tunsi, että kotoisat hiiripolut kävivät turhan tutuiksi.

oli myös siinä mukana, kun kesäkuussa 1899 taiteilija Hugo Simberg päätti vaihtaa maisemaa ja jättää hetkeksi kotikaupunkinsa Viipurin. Hän pakkasi laukkunsa suunnaten matkansa kohti Pietaria ja jatkaen sieltä aina Kaukasukselle saakka.

muistettiin aina löytöretkien kohdalla sen syiksi mainita myös seikkailunhalu .

oli saada arki jollainlailla katkaistua. Kolumbus lähti etsimään uutta meritietä Intiaan.

Sivuteitä ei ole olemassakaan. Karauttalemme päätietä pelkäämättä ja täysin luottavaisina siitä, että oikeastaan muuta ei meitä varten olekaan.

eilen retkimessuilla, jossa Poppis kertoi etelänavan valloituksestaan.

tänään messuille tapaamaan naparetkeilijöitä.

harvoin käy niin, että kirjan henkilöt tulevat uniin.

henkilöt ovat lukijoille tutut.

kuoli sydäninfarktiin vuonna 2004 vain muutamaa viikkoa ennen ensimmäisen kirjansa ilmestymistä.

sanoutui irti Runebergilaisesta "Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä, urhona kaadut, puolesta maas, puolestasi heimosikin." Linnan sotilaalla on oma pää. Kesti vuosia ennen kuin suomalaisen sotilaan kuvaan saatiin uusi vivahde. Tuon vivahteen antoi Antti Tuurin vuonna 1989 ilmestynyt Talvisota . Jos Runebergin nimi oli liitetty Suomen sotaan ja Linnan nimi jatkosotaan, tuli Tuurista kerralla talvisodan merkittävin tulkki. Linna ei osallistunut Talvisotaan, koska oli siihen vielä liian nuori. Sen sijaan jatkosota oli se, josta hänellä oli omakohtaisia kokemuksia. Talvisota ei hyökännyt Linnan synnyttämää sotilaskuvaa vastaan, mutta kirjailija ei myöskään tuntenut tarvetta käydä taistelua Runebergiä vastaan. Pikemminkin kyseessä oli näiden kahden sotakuvauksen välinen synteesi, kirjoittaa Risto E.J. Penttilä kirjassaan Historina roolipeli (2006). Kirjan pohjalaiset päähenkilöt muistuttavat Linnan henkilöitä epäluottamuksessa, jota he tuntevat herroja kohtaan. Samalla

II näytös 1. kohtaus Kolme vuotta on kulunut ja geisha Cio-Cio-San odottaa luutnantti Pinkertonin paluuta. Kilpakosijalle Cio-Cio-San antaa rukkaset. 2.kohtaus Pinkerton tulee vaimoineen paikalle. Butterflyelle selviää koko karmea totuus. Madamen esittäjän vaihtuminen ei haitannut, kun esitys oli niin mahtava. Näin kirjeenkantajassa harmaan eurooppalaisen miehen ja kilpakosijassa voimakkaan verevän japanilaisen kulttuurin. Näiden kahden väliin, oli Butterfly ajautunut. Hänen asunsa toisessa näytöksessä hienosti kuvasti tätä sielullista epätietoisuutta.

kirja ravistelee lukijaansa.

nähdä elämänkulkuni uudesta näkökulmasta.

ei ole kännykkää, mutta joskus hän joutuu sitä käyttämään.

on siitä, miten suunnitelmia pannaan aikajanalle.

D.Q. tiesi mikä oli oikein, ja hän oli valmis taistelemaan sen puolesta.

Ristolantiellä uutta laattiaa ihastelemassa.

oli löytänyt oman alansa ja elementtinsä.