III Aken 84 km

Saapuessani Wittenbergiin kuuden aikaan, kirkon ehtookellot soivat,
myyjättäret sulkivat kauppojen ovia. Niin oli tehty kauan ja
tehtäisiin vastakin. Valitsin ruokapaikan huolella, olinhan saanut
satasen päivän aikana rikki. Ruoat ja jälkiruoat syötyäni lähdin
ajelemaan camping-alueelle päin. Liikennevaloissa kysyin varmuuden
vuoksi vanhemmalta mieheltä tietä. Hän valittaen totesi olevansa
Hampurista. Leirintäalueella nainen laittoi tiskille ulkoportin
avaimia, että jos tulen myöhemmin kaupungilta. Sanoin, että kello on
jo sen verta paljon, etten avainta tarvitse. Hän näytti paikan
ilmakuvasta missä oli hyviä teltanpaikkoja. Koska hän puhui
moitteetonta englantia, kysyin häneltä, että mahtaakohan huomenna
sataa, koska taivaalla oli sen tyylisiä pilviä, mutta hän ei
vastannut.