Joskus


harvoin käy niin, että kirjan henkilöt tulevat uniin.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Remich, Luxembourg, Mosel, 77 km

Tosin yövyin sillan toisella puolella Saksassa. Luxembourgin puolella ei tässä kohtaa ole leirintäaluetta. Käväisin illalla toisella puolella kauppaa etsimässä, mutta en löytänyt, enkä alkanut kyselemään. Tällä puolella tässä lähellä ei ole kauppaa, kertoi leirintäalueen nurmikonleikkaaja. Kun kysyin häneltä, että onko sillan toisella puolella halvempaa, hän sanoi, että riippuu mitä ostaa. Näytin vesipulloa. Hän sanoi, että se on siellä halvempi, koska siellä ei ole kierrätysmaksua.
Lue lisää

Wolf, Mosel, 72 km

Olin ajanut noin neljäkymmentä kilometriä, kun eteeni sattui lupaavan tuntuinen ruokapaikka. Kaikki varjopaikat oli varattu, joten aukiavatun seinänvierestä paikan. Siinä oli varjoa ja mahdollisimman paljon happea. Tilasin pihvin. Koska olutta ei onneksi ollut, tilasin Mosel-viiniä. Isäntä halusi tietysti tietää, halusinko kuivaa vai puolikuivaa, halusinko sen sellaisenaan, vai halusinko puolet viiniä ja puolet mineraalivettä? Salaattia syödessäni hän korkkasi nelihenkiselle saksalaisseurueelle oman viinitarhansa kuohuviinipullon. Hän oli ottanut viisi viinilasia. Hän halusi kilistää vieraittensa kanssa. Saksalaiset ihmettelivät, että kuinka hän voi ottaa. Hän sanoi, että kyllä hän muutaman kerran illassa voi vieraittensa kanssa kilistää. Myöhemmin kysyin häneltä, että kuinka kauan tuollainen viinipuu elää. Hä...
Lue lisää