Muistaakseni

Nordsee
Harry Martinsonin kirja Kulkijan pilvilinnat alkaa niin, että mies on saanut Tasmaniaan kirjeen vaimoltaan Hannalta, että kotona odottaa perintö. Mies pyyhkäisee keritsimensä tasmanialaiseen mehevään ruohoon ja lähtee kotimatkalle.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helsinki-Vantaa

Ennen check-iniä kuvausryhmä oli lähdössä Maarianhaminaan kolmeksi päiväksi kuvaamaan jotain lomaohjelmaa, joka tulee syksyllä ulos. Kuvauksen kohde, kuusissakymmenissä, ihan kohta eläkkeelle jäävä opettajannäköinen nainen haki takeaway kahvin ja söi särpimensä pussista. Reppu oli selässä ja uudehko paripyörälaukku lattialla, kun hän sitä aamiaistaan istuvaltaan söi. Tyhjän pullapussin hän rypisti ja viskasi roskikseen. Kahvia oli mukissa vielä jäljellä, mutta hänen oli suoriuduttava siitä ennen turvatarkastusta. Voi tätä onnea. -- terv. Lauri
Lue lisää

Hiiren

Kuva
pään pistäminen kannonkolosta oli vaikuttanut häneen melkein täysin konemaisesti; ikäänkuin hän olisi nähnyt käärmeen pään pistävän kannonkolosta, ikään kuin joku olisi tarttunut hänen käteensä ja vetänyt häntä jäljessään vastustamattomasti, sokeasti, yliluonnollisin voimin, niin että vastaansanominenkin oli turhaa. Ikään kuin olisi takinlieve tarttunut koneen pyörään, joka alkoi kiskoa häntä puoleensa.
Lue lisää