Lyypekistä Travemündeen ajettaessa tunnelin ajoon oli järjestetty pyöräilijöille ja jalkamiehille bussikuljetus. Muuten idänpuolella rantatie Travemündestä eteenpäin oli aivan uusi asfalttipyörätie, jota kelpasi ajella.
Päivän makunautintona oli Schaalseen eteläpäässä Zarrentinissa syödyt kalasämpylät ja vähän pohjoisempana saman järven itärannalla jälkiruokakahvit vohveleineen ja vaniljia jäätelöpalloineen. Kahvilan pihalta avautuit näkymä Schaalseelle, jonka keskellä kulki valtakunnanraja vuosina 1961-1989.
Kaupunki oli viimeinen L-Saksalle jäänyt Elben pohjoispuolinen kaupunki. Raja kulki kaupugin itäpuolelta pohjoiseen Lyypekkiin Elbe-Lübeck-kanavaa seuraillen. Ajoin sillan yli tähän Lauenburgin piskuiseen entiseen rajakaupunkiin syömään. Siinä syötyäni ja oluenloppuja juodessani tarjoilija kantoi muhkeita mustikkapiiraita kermavaahdolla ohitseni. En voinut olla tilaamatta jälkiruokaa kahvin kanssa. Mustikkatortun kermavaahdon päälle oli asetettu yksi tuore mustikka aivan kuin muistutukseksi siitä, että oli mustikka-aika.
Karttaan oli merkitty camping-alue suluissa. Niinpä kävin turistineuvonnasta kysymässä. Neiti otti kaupungin esitteen, avasi siitä kartta-aukeaman, piirsi ympyrän ison iin kohdalle ja toisen leiripaikkaani, jonne ei ollut pitkä matka.